aarohakkinen

Mitä NATO-jäsenyys tarkoittaa 2010-luvulla?

Vierailin äskettäin yhdessä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien kanssa NATOn päämajassa Brysselissä. Suomessa vellovaan NATO-keskusteluun haluan nostaa muutaman pointin.

 

Ensinnäkin saimme selvyyden NATO-jäsenyyden hinnasta: Walesin huippukokouksessa jäsenmaat sitoutuivat aiempaa tiukemmin tavoittelemaan puolustusmenojen tasoa, joka vastaa kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. NATO-maat tähtäävät siihen, että kymmenen vuoden kuluessa tämä 2 % BKT-tavoite täyttyisi kaikissa NATO-maissa ja lisäksi 20 % puolustusmenoista käytettäisiin isoihin kalustohankintoihin. Mikäli Suomi päättäisi liittyä NATOon, sama tavoite koskisi meitäkin. Tällä hetkellä Suomen puolustusmenot ovat noin 1,34 % BKT:sta (tosin on todettava, että NATO:n laskutapa ottaa mukaan myös rajavartiolaitoksen sekä kaikki puolustusvoimien eläkkemenot, jolloin Suomen puolustusmenojen BKT-osuus olisi noin välillä 1,7-1,8 %).

 

Toisekseen NATO on vain jäsenmaidensa summa. Pohjois-Atlantin sopimuksen tunnettu artikla 5 ei vielä tarkoita, että kaikilta jäsenvaltioilta tulisi aseellista tukea hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen valtioon. Turvatakuut voivat tarkoittaa kiväärien ja sotilaiden sijaan myös lapasia ja leipää. Lisäksi meille tuli vierailumme aikana hyvin selväksi NATO:n kyvyttömyys reagoida kybersodankäyntiin, kuten jo Viroon 2007 kohdistuneen hyökkäyksen aikana nähtiin. Kun nykysota on pitkälti hybridisotaa, jossa itse sotaa ei välttämättä ollenkaan julisteta vaan toisen valtion romahtamiseen vaikutetaan muin keinoin, perinteisen sotilasliiton mahti ei olekaan itsestäänselvyys.

 

Kolmantena pointtina haluan nostaa sen, mitä NATO tekee tällä hetkellä. Suurten operaatioiden aika on Afganistanista vetäytymisen myötä päättymässä. Suhtautuminen rauhankumppanien rooliin organisaatiossa on hieman hakusessa. NATO-maat ovat myös keskenään erimielisiä, mikä näkyy Krimin miehityksessä ja suhteessa Venäjään. Osa NATO-maista haluaa odottaa tilanteen normalisoitumista ja Putinin järkiintymistä, osa haluaa käytännönläheisempää suhtautumista. Seurauksena mitään ei tehdä. NATO on eripuraisten valtioiden poliitikkojen johtama sotilasliitto, jossa käytännön työn tekevät sotilaat. Ei todellakaan ihanteellinen foorumi globaalille diplomatialle.


Itse vastustan Suomen NATO-jäsenyyttä mainitsemieni seikkojen lisäksi erityisesti siksi, että kyseessä on offensiivinen sotilasliitto, jolla on käytössään ydinaseita. Sotilaallisesti olemme kuitenkin selvästi puolemme lännessä valinneet viimeistään EU-jäsenyyden myötä. EU:n omaa puolustusta ei ole luvassa ja alueen puolustus tullee jatkossakin rakentumaan NATO-maiden ja NATO-kumppaneiden yhteensopivien joukkojen varaan. Suomen on hyvä pysyä kärryillä siitä, mitä NATOssa tapahtuu vaikkemme jäseniä olekaan. Sotilaallisesti neutraaleja kun olemme korkeintaan omasta mielestämme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Olipa outoa että Nato kertoi teille poliittisille nuorisojohtajille ettei Naton tarkoitus toteudu ollenkaan, 5 artikla on pelkkää myötätuntoa ja kybersodankäynnistä Nato on täysin ulalla.

Sitten vielä sekin on outoa, että teille kerrottiin, että jäsenmaat ovat kovin eripuraisia. Kuka siellä oikein teille luennoi?

Ainoa mikä tuntui järkevältä oli, että odotetaan, että Putin tulee järkiinsä. Naton periaatteisiin kun ei kuulu takoa ulkopuolisten maiden johtajien päihin järkeä, elleivät he uhkaa sotatoimilla tai hyökkää jäsenmaahan. Mutta sellaiseen ei millään Naton ulkopuolisella valtiolla ole uskallusta. Se sodan ennaltaehkäisyhän tässä on parasta ja siihen Nato on tähän asti kyennyt, pronssisoturijutussakin, vai kuinka?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Aaro,

kiitos infosta! - vahvistaa vain monia monimuotoisesti perusteltuja käsityksiä Naton paperitiikeriydestä - ei yksin kenraali evp Gustav Hägglund, vaan myös kybertohtori Jarno Limnéll:

"Limnéllin mielestä liittoutuminen ei ratkaisisi puolustuksen ongelmia. Hän pelkää, että jäsenyyden myötä ”ulkoistettaisiin tärkein maanpuolustuksellinen voimavaramme, puolustustahto”.

”Silloin voimistuisi ajatus, että voidaan jättää oman puolustuskyvyn kehittäminen vähemmälle ja tuudittautua Naton turvaan. Se olisi vaarallinen tie.”

Naton vahvan maan, Yhdysvaltojen kiinnostus Eurooppaan on vähenemässä. Se on suuntaamassa sotilaallista painopistettään yhä enemmän Aasiaan ja Tyynellemerelle. Monen jäsenyyden kannattajankin usko Natoon Euroopan turvallisuuden takaajana on vähenemässä.

Limnéll pitää mahdollisena, että Yhdysvaltojen muuttuneet intressit ja EU-maiden pienenevät taloudelliset resurssit saattavat ohjata EU:ta tiivistämään puolustusyhteistyötään. Hän tosin myöntää, että EU:n puolustuskonsepti on pahasti levällään.

”Ei ole vaivatonta rakentaa EU:lle sellainen puolustusyhteistyöjärjestely, johon aidosti voisimme Pohjolassa luottaa. Eurooppalaiset voivat kuitenkin olla pakotettuja sotilasyhteistyöhön, jos täällä vielä koetaan olevan perinteisen sodan uhkaa.”

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 12/2012."

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/evp-upseer...

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Venäjän tekemä Krimin miehitys oli vedenjakaja. Se rikkoi niin YK:n peruskirjan valtioiden välisten konfliktien rauhanomaista ratkaisemista (Luvut VI ja VII), ETYK:n perusperiaatteita (ns. Helsinki Accords) kuin useita Venäjän ja Ukrainan välisiä sopimuksia kuten Alma-Atan julistusta 1991, Budapestin muistiota 1994 ja Mustanmeren 1997 laivastosopimusta vastaan.

Lähteet:

http://www.unric.org/fi/perustietoa-yksta/13
http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Accords#Arti...
http://www.bbc.com/news/world-europe-26481423

Ukraina on harvinainen valtio siinä mielessä, että se oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta Venäjän ja USA:n jälkeen. Se kuitenkin luopui ydinaseistaan vapaaehtoisesti saaden takuut siitä, että USA, Britannia ja Venäjä kunnioittaisivat sen alueellista koskemattomuutta. Jos suurvallan sanoihin ei voi luottaa, niin kumpi antaa enemmän turvaa; sopimukset vai oma ydinase?

Tosiasia Krimin jälkeen on se, että Suomi ei voi luottaa Putinin Venäjään. Putinin Venäjä on rikkonut em. sopimuksia niin miehittämällä Krimin kuin myös lietsomalla separatisteja itäisessä Ukrainassa. Saksan tiedustelupalvelun mukaan venäläismieliset separatistit ampuivat malesialaisen matkustajakoneen tappaen lähes 300 henkeä:

http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014101918...

Lietsomalla separatistejä, Venäjä on epäsuorasti vastuussa tuosta surullisesta tapahtumasta. Samalla kyseinen tapahtuma ja sitä seuranneet selitykset paljastavat kuin häikäilemätön hallinto itäisessä naapurissamme on.

On tunnettu tosiasia, että puolueettomia maita on helpompi pompottaa kuin sotilasliiton jäseniä. Obama sanoi Tallinnassa, että NATO:n jokaisen jäsenmaan alueellista koskemattomuutta puolustetaan:

http://www.whitehouse.gov/the-press-office/2014/09...

"First, we will defend our NATO Allies, and that means every Ally. In this Alliance, there are no old members or new members, no junior partners or senior partners -- there are just Allies, pure and simple. And we will defend the territorial integrity of every single Ally."

Tuo oli selkeä viesti Venäjälle, että sen ei kannata alkaa haastamaan riitaa NATO-maiden kanssa, sillä NATO tulee puolustamaan jäseniään käyttäen sotilaallista voimaa. Jos NATO sen sijaan olisi jättämään jäseniään heitteille, niin silloin tulisi se kysymys, että mitkä maat voidaan jättää heitteille ja mitä maita puolustetaan. Tällöin NATO menettäisi merkityksensä ja sitä riskiä he eivät ota.

NATO:n ja Venäjän suhteessa NATO on antanut selvän viestin Venäjälle siitä, että NATO ja sen jäsenet haluavat elää rauhassa Venäjän kanssa, mutta jos Venäjä alkaa koettelemaan NATO:n yhtenäisyyttä loukkaamalla jonkun NATO-maan alueellista koskemattomuutta, niin Venäjää vastaan ollaan valmiina käyttämään voimakeinoja, sillä se on sotilasliiton tarkoitus. Se on samalla se kieli, jota Putinin hallinto ymmärtää.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Venäläinen sotilasasiantuntija: "Jos Suomi liittyy Natoon, teistä tulee vihollisemme"

Venäläinen sotilasasiantuntija Viktor Baranets nauraa Ruotsin sukellusvenejupakalle ja pitää sitä "satuna". Hänen mielestään operaation tavoitteena on Ruotsin armeijan määrärahojen lisääminen.:

http://yle.fi/uutiset/venalainen_sotilasasiantunti...

Toimituksen poiminnat